Kummakivelle pääsee nyt kuivin jaloin - Sammalsilta kunnostettiin talkoovoimin
- Luotu 17.07.2019
Hauklapin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Martikainen esittelee ylpeänä uusia, Sammalsillan yli kulkeavia pitkospuita.
- Nyt ei enää varpaat kastu, kun tästä kulkee, sanoo Martikainen.
Talven aikana paikan päällä rakennetut pitkospuut johtavat Pitkäjärven yli. Alkuperäinen sammalsilta on rakennettu luultavasti metsureiden toimesta 1900-luvun alussa. Entiset pitkospuut olivat jo niin huonokuntoiset, että sillan ylitse oli vaarallista kulkea.
Lue lisää: Kummakivelle pääsee nyt kuivin jaloin - Sammalsilta kunnostettiin talkoovoimin
Vesi veks ja kuivana kaappiin
- Luotu 10.07.2019
Kuivaaminen on järkevä ja tilatehokas tapa säilöä kesän satoa. Kovaa työtä vaativa kuivaus palkitsee tekijänsä tuotteilla, jotka säilyvät jopa vuosia. Utulalainen Pirjo Tiilikainen on harjoittanut puutarhansa sadon kuivaamista jo viime vuosikymmenen lopusta.
Mitä seuraa kuuden kilon punajuuren kuivaamisesta? Muutama litra haihtuvaa vettä ja jännetuppitulehdus. Ainakin näin kävi muutamia vuosia sitten Pirjo Tiilikaiselle, kun hän sai tilauksen kuivata punajuuria, jotka hän saattoi lastuiksi perunankuorimisveitsen kautta.
Nyt punajuuret kuuluvat kokeneen hyötykasvitoimijan Tiilikaisen kuivattujen satotuotteiden jokavuotisiin myyntituotteisiin – ilman jännetuppitulehduksesta kärsimistä. Vihannesleikkuri otti tilan haltuun perunankuorimisveitseltä ja työ sujuu ilman fyysistä rasitusta.
Oli kesä 2006, kun Pirjo ehdotti ruokapöydässä perheellensä ajatuksissaan hautomaansa ideaa. Hän oli samana kesänä tehnyt tiliä kasvattamillaan mansikoilla ja mietti mansikkarahojen investointia kuivuriin, jota voisi käyttää syksyn sienisadon säilömiseen.
-Poika sanoi, että sillä et tee mitään, vaan osta sen sijaan stereot, Tiilikainen käy lävitse pöytäkeskustelun etenemistä.
Ei tullut stereoita. Eikä sinä syksynä sieniäkään. Mutta kuivuri oli hankittu ja sille täytyi keksiä käyttöä. Kesän runsas persiljakasvusto sai olla kuivurin ensimmäinen koekaniini.
Homma toimi hyvin. Ja seuraavina vuosina vielä paremmin. Tiilikaisen kätten työt ovat siirtyneet muun muassa torimyynnin ja Imatran suoramyynnin kautta ihmisten kotikeittiöihin. Vuonna 2012 Tiilikainen nappasi Etelä-Karjalan ruokakulttuuriteko-palkinnon tunnuksena ruokakulttuurin monipuolistamisesta.
Kuivattu tuote säilyy vuosia
Kuivuri on oiva tapa saattaa kesän ja syksyn sato vähän tilaa vievään huoneenlämmössä säilytettävään muotoon. Tiilikaisen kuivurin lämpöön pääsevät niin kasvimaan yrtit kuin juurekset, puutarhan omenat sekä metsän sienet ja villinä kasvava nokkonen.
- Kuivatut sienet säilyvät ainakin kolme vuotta, hyvä ettei 10 vuotta, Tiilikainen nostaa esille kuivatun tuotteen hyvää säilyvyysominaisuutta. Hänen mielestään kuivuriin voi laittaa lähes mitä vain, mutta parhaan lopputuloksen saa hänen kokemuksensa mukaan vähemmän vesipitoisilla tuotteilla, kuten yrteillä ja juureksilla. Marjojenkin kuivaamisesta naisella on kokemusta, mutta sitä hän ei koe niin viisaaksi.
Kuivurin ominaisuuksista kuivatusteho ja kuivumisen tasaisuus ovat tärkeimpiä. Mitä vähemmän laitteessa on tehoa, sitä enemmän aikaa toivottuun kuivaustulokseen pääsy vie. Tiilikainen aloitti Orakas-nimisellä tilavuudeltaan 40- litraisella kuivurilla ja on siitä toiminnan kasvettua siirtynyt järeämpään ammattimaisempaan laitteeseen.
Kuivatut tuotteet sopivat Pirjon mukaan niin koti-, mökki-, kuin retkeilykäyttöön. Lappiin lähtevälle vaeltajalla kuivatut kasvikset värittävät matkaevään maukkaammaksi ja ravinteikkaammaksi.
Viljele kasveja, joita haluat syödä
Puutarhurina Tiilikainen on tykännyt kokeilla monia lajeja. Hän ei osaa tarkkaan sanoa, mikä puutarhanhoidossa viehättää.
-Ainakin se on tärkeämpää kuin Paula Koivuniemelle, Tiilikainen naurahtaen ilmaisee ja viittaa Arto Nybergin keskusteluohjelmaan, jossa tunnettu laulajatar viittasi kintaalla puutarhanhoidolle.
-Siinä on sitä jotain, Tiilikainen hymyillen tiivistää vuosien puutarhanhoitotöiden kokemuksiaan. Hän suosittelee puutarhanhoidon aloittamisesta kiinnostuvia kasvattamaan ennen kaikkea niitä kasviksia, joita tykkää itse syödä. Kokemuksen kautta oppii parhaiten, mitä kaikkea kasvattamisessa pitää ottaa huomioon.
Enää Tiilikainen ei kylvä auringonkukansiemeniä persiljan viereen. Loppukesällä säkenöivät auringonkukat toimivat lintumagneetteina. Siinä taistelussa jäivät persiljat kakkosiksi valkoisen lannoitekuorrutteen alle.
-Koko sato meni pilalle, Tiilikainen muistelee. Lukuun ottamatta auringonkukkaepisodia, Tiilikainen pitää erityisesti persiljasta kasvatettavana hyötykasvina.
-Kun sen saa itämään, sen kasvu on taattu, sillä kasvilla ei ole juuri tuholaisia, Tiilikainen tuo esille.
Nokkosesta keittoa
Hortoilu eli villivihannesten keräily ja käyttäminen ei ole ruokolahtelaiselle kuivaajalle tuttua muuta kuin radiosta. Villivihanneksista ainoastaan nokkonen on päässyt Tiilikaisen kuivuriin. Kesäaika kuluu Tiilikaisella tiiviisti pellon reunojen sisällä. Hän kuitenkin näkee villivihanneksissa mahdollisuuksia, vaikkei itse niistä ole vielä ollut kiinnostunut.
Nokkosta Tiilikainen myy kuivatuotteena ja suosittelee sitä erityisesti keittoon käytettäväksi pinaatin tapaan.
Tiilikainen myöntää, ettei kuivaaminen toimintona ole laiskan miehen tai naisen hommaa. Se vie aikaa ja vaatii työpanosta. Kuivauksessa on Tiilikaisen kokemuksen mukaan oleellista, ettei lämpöä ole liikaa. Esimerkiksi yrttejä suositellaan kuivaamaan 30–35 ºC:ssa
-Lämpöä vähän, aikaa enemmän, Tiilikainen tiivistää ja kehottaa pitämään suppilovahverojakin kuistilla pari päivää ennen kuivaamista.
Aina kuivauksen monitoimiosaaja Tiilikainen ei saa kuivausta toimimaan. Sipuli on hänen kuivurin kummajainen, joka joskus värjäytyy mustaksi.
Ehkä tämä kesä on se, jona Tiilikainen onnistuu pääsemään sipulin kuivauksen onnistumisen jalanjäljille.
Terhi Komulainen
Jätevesiasiat kuntoon lokakuuhun mennessä
- Luotu 03.07.2019
Jässi-jätevesihankkeen työntekijät tarjoavat ilmaista neuvontaa Ruokolahdella vielä syyskuuhun asti.
Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimisella alkaa olla pian kiire. Jätevesiasiat tulee saattaa uuden lain vaatimalle tasolle lokakuun loppuun mennessä.
Jässi-jätevesihanke on tarjonnut Imatran seudulla ilmaista jätevesineuvontaa vuodesta 2012 lähtien. Projektipäällikkö Jari Kurjosen mukaan puhelin on pirissyt etenkin tänä kesänä, kun siirtymäaika uhkaa loppua.
- Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit alkoivat viime viikolla. Niitä toteutetaan noin 10-20 viikossa.
Uudistettu jätevesiasetus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään sadan metrin päässä rannasta. Tällaisilla kiinteistöillä on oltava uuden jätevesilainsäädännön puhdistusvaatimuksen kattava jätevesien käsittelyjärjestelmä asennettuna viimeistään 31.10.2019 mennessä..
Jäteveden käsittelyvaatimuksiin vaikuttaa kiinteistöllä muodostuvan jäteveden laatu ja määrä. Jos kohteella on vesivarusteita, esimerkiksi vesikäymälä, suihku, pyykinpesu- tai astianpesukone, tulee jätevedet käsitellä.
- Toinen huomioitava tekijä on kohteen sijainti: ollaanko pohjavesialueella, ranta-alueella vai muulla, niin sanotulla kuivalla maalla. Sijainnilla on merkitystä jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan.
Kurjosen mukaan suuremmat jätevesimäärät tulee aina käsitellä. Yleiset käsittelyvaihtoehdot ovat umpisäiliö, laitepuhdistamo, harmaiden vesien pienpuhdistamot sekä saostussäiliöt ja maaperäkäsittely, eli imeytyskenttä tai maasuodattamo.
Kantovesikohteilla on myös omat vaatimuksensa.
- Jos kantovesikohteella on käsitiskiallas, kohteella tulla olla myös saostussäiliö ennen hallittua purkua maaperään. Pelkille saunanpesuvesille riittää purku maaperään esimerkiksi imeytyskaivon kautta.
Jässi-hankkeen työntekijät ovat tavoitettavissa Ruokolahden kunnantalolla olevassa toimistossa vielä syyskuuhun asti. Työntekijät ovat paikalla maanantaisin ja perjantaisin.
- Paikallaolo kannattaa kuitenkin aina varmistaa soittamalla, koska liikumme paljon päivän aikana.
Jässi-hankkeen työntekijät jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin Imatran seudulla. Ruokolahdella neuvontaa on luvassa seuraavan kerran Ruokolahden iltatorilla perjantaina 12.7. kello 15-17. Paikalla on myös Imatran seudun ympäristötoimi.
Jäteasioissa neuvotaan myös Elonkorjuu-juhlassa Kesäkahvila Kaikun piha-alueella sunnuntaina 25.8. kello 11-16.
Kurjonen kehottaa ihmisiä olemaan yhteydessä nyt, etenkin kun neuvontahanke päätetään siirtymäajan päättymisen myötä 31.10. ja tämän jälkeen jalkautuvaa neuvontaa ei ole enää saatavilla maksutta.
- Kun valtakunnallinen neuvonta päättyy, emme enää jalkaudu. Puhelinneuvontaa teemme kuitenkin vielä vuoden loppuun saakka.
Katja Neuvonen
Tuore Ruokolahden Äijä Väinö Lifländer laulaa, harrastaa vanhoja autoja ja puuhailee kasvimaalla
- Luotu 19.06.2019
Kun Väinö Lifländer kuuli, että häntä aiotaan ehdottaa Ruokolahden seuraavaksi Äijäksi, hän yllättyi todella. Päätös oli kuitenkin selvä, kun tieto varsinaisesta valinnasta tuli.
- Kun olin kerran jo lupautunut ehdokkaaksi, niin pitihän se tämäkin lupaus pitää, Lifländer nauraa.
Freeskin rinteissä painellaan pyörällä alas kesän ajan
- Luotu 12.06.2019
Ruokolahden laskettelukeskus Freeskin hissit eivät mene kokonaan säppiin kesälläkään. Suksien ja lautojen sijasta hissin käyttäjien alla on maastopyörät.
Saimaa Bikepark, Etelä-Karjalan ensimmäinen pyöräilykeskus rakentuu kesän ajaksi Freeskin rinteille. Rinteissä pääsee laskemaan alamäkiajoa ja rinteiden ympärysmetsiin on tarkoitus tehdä kunnon reitit maastopyöräilylle.
- Freeski pyörittää homman liiketoimintaa, Bikepark tuottaa toimintaa ja tekee ratasuunnittelua, kertoo Freeskin yrittäjä Tuomas Toiviainen.
Lue lisää: Freeskin rinteissä painellaan pyörällä alas kesän ajan
Hikipään vintillä muhii ajankohtainen aihe
- Luotu 05.06.2019
Punaisen, vanhan navetan vintillä kirkkaasti valaistu esiintymislava vie huomion. Esityksen lavasteet ovat vielä kesken ja oranssit tuolit kasattuna seinustoille.
Elokuun alussa Hikipään vintti kuitenkin herää eloon, kun Tarkkolan harrastajateatterin Rollaattorikapina saa ensi-iltansa.
Morsiusbarbi, kaninlihaa ja heinäseipäitä - Rasilan kirppissuunnistuksessa hierottiin monenlaisia kauppoja
- Luotu 22.05.2019
Alppimajan alapihalle on levittäytynyt kymmenkunta myyjää tavaroineen. Vaatteita roikkuu rekeissä ja tavaroita on levitetty pöydille, peitoille , laatikoihin maahan ja peräkärryihin. Valikoimasta löytyy vaatteiden lisäksi muun muassa koruja, leluja, astioita ja muuta kodin tavaraa.
Atso Suopanki tyttäriensä Elisabethin ja Lyydian kanssa penkoo lelulaatikkoa Arto Tellan myyntipisteellä, ja laatikosta löytyykin mieluinen barbie. Kauppoihin ei tällä kertaa kuitenkaan nukesta päädytä.
