maanantai 21. tammikuuta 2019

.

Monipuolinen kattaus suomalaista taidehistoriaa esillä Taitotalolla

 

Taitotalolla voi ihailla 16.elokuuta asti keräilyharvinaisuuksiksi nousseita, rakastettuja koulutauluja. Muistojen opetustaulut -näyttelyssä on esillä yhteensä 340 nostalgista koulutaulua.

Vieläkö muistat koulutaulut? Ne ovat vahva osa suomalaista taidehistoriaa, ja opetustaulut olivat monille suomalaisille elämän ensimmäiset taideteokset.
- Se oli oikea jännitysnäytelmä, kun opettaja paljasti uuden taulun oppilaille, koulutauluja kymmenisen vuotta näyttelyyn kerännyt Harri Tonder sanoo.

Taitotalon näyttelyssä vanhin kotimainen taulu on vuodelta 1900. Sen aiheena on Suomen historia ja kivikautiset aseet. Keski-Euroopasta tauluja tuotiin jo 1880-luvulla. Esimerkiksi uskonnon opetustauluja ei lainkaan tehty Suomessa, vaan ne olivat pääosin saksalaista tuotantoa. Taitotalon näyttely painottuu kotimaisiin, sillä tila yksinkertaisesti loppui kesken.
Suomalaisia opetustauluja kuvitti yhteensä neljäkymmentä taiteilijaa, kuten Hugo Simberg, Martta Wendelin, Pekka Halonen ja Rudolf Koivu. Usein myös tunnetut maalaukset toimivat opetustauluina, ja esimerkiksi Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia jäljennettiin suoraan.

Akseli Einola oli ruokolahtelainen taiteilija, joka teki opetustauluja moniin oppiaineisiin. Hän teki muun muassa kymmenen valistustaulun sarjan siitä, kuinka välttyä tuberkuloosilta. Tonder aprikoi, että sarja olisi yhä voinut toimia opetusvälineenä sikainfluenssan aikaan.
- Koulutaulut olivat pääosin aika ajattomia. Esimerkiksi historia-aiheisetkin opetustaulut voisivat olla vielä käytössä, hän tuumaa.
Taiteilijat tekivät kuitenkin jonkin verran toisintoja tauluista. Esimerkiksi Hangon satamasta on maalattu kaksi lähes täysin samanlaista taulua, vuosina 1913 ja 1924. Jälkimmäisessä liehuvat Suomen liput. Myös Imatrankoskesta tehtiin uusi taulu, kun voimalaitos rakennettiin.

Apuna useissa oppiaineissa

Koulutauluja oli käytössä lähes jokaiseen oppiaineeseen liittyen, maantietoon, historiaan, ihmisen anatomiaan, jopa musiikkiin ja liikuntaan. Kuvia oli joka lähtöön – yksi kuvaa pikajuoksutekniikkaa, yksi hedelmäpuiden istutusta ja yksi hevosrotuja. Kuvia on myös esimerkiksi alkoholin vaikutuksesta ihmiseen, täistä ja muista ötököistä, laskennosta ja kaukaisista kansoista. Tauluissa oli myös sellaisia kuvia, joita nykypäivänä ei saisi enää esittääkään.
- Opettaja oli koulussa laittanut paperinpalan sinitarralla kiinni aakkossarjan N-kirjaimen kuvan kohdalle. Kun irrotin paperin taulun päältä, sieltä paljastui sana Neekeri, ja tummaihoisen ihmisen kuva, Tonder sanoo.

Kuvat olivatkin hyvin suorasukaisia, vaikkakin värikkäitä ja kauniita. Esimerkiksi raittiusopetuksessa käytettiin karskejakin kuvia, ja eräskin taulu kuvaa sitä, miten elämän valinnat muokkaavat elämän suuntaa.
- Tässä taulussa on kaksi polkua. Toinen kuvaa sitä, miten saat hyvän elämän, kun käyt koulua, autat kotitöissä ja olet ystävällinen. Jos valitset toisen polun, kiusaat ja teet rikoksia, sinusta tulee onneton ja yksinäinen, Tonder kuvailee taulun sanomaa.

Mari Lääperi