.

Kunta voi ensi vuonna keskittyä olennaiseen

Hyvinvointialueiden muodostaminen ensi vuonna muuttaa kuntien taloutta radikaalisti. Esimerkiksi Ruokolahdella aiemmin Eksotelta ostetut terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyvät hyvinvointialueen kautta hoidettaviksi ja rahoitettaviksi.

Kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergman näkee hyvinvointialueiden alkamisen pelkästään positiivisena.
- Se selkeyttää ja helpottaa kunnan talouden suunnittelua. Asiantuntijat hoitavat oman alansa tehtävät hyvinvointialueilla, ja kunta voi keskittyä puolestaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen niillä sektoreilla, jotka paremmin kunnille kuuluvatkin, kuten opetustoimeen sekä infrastruktuurin rakentamiseen teknisen toimen kautta, Jukka-Pekka Bergman perustelee.
- Enää ei ole turhaa sote-varojen ’läpivirtausta’ kunnan kannalta.
Myöskään lisäbudjettitarpeita ei Eksoten suunnalta enää tarvitse odottaa.
Sote-uudistukseen kuuluu periaate, etteivät kunnat tämän vuoden vaihteessa saa nostaa veroja, sen sijaan veroasteeseen tehdään valtion taholta 12,64 prosenttiyksikön vähennys, jolloin esimerkiksi Ruokolahden veroprosentiksi jää 7.8.
- Myöskään kiinteistöveroprosentteja emme nosta, joten voi sanoa Ruokolahden olevan tässä suhteessa huokein kunta koko maakunnassa; edullinen kunta asua ja elää, Bergman toteaa.
Hyvinvointialueiden aloittamisen takia kunnan palveluiden ostoihin kulunut menoerä pienenee 23 miljoonalla eurolla, joka 2022 käytettiin sote-palveluiden ostamiseen Eksotelta sekä pelastustoimeen.

Kuntaliiton ylläpitämä elinvoimaindikaattori mittaa muutosta kunnan väestössä, työpaikoissa, verotuloissa, taloudellisessa huoltosuhteessa ja koulutustasossa kahden edellisen vuoden aikana.
- Se on positiivinen Ruokolahden osalta, joten näiden suhteen asiat ovat hyvällä mallilla.
Tilikauden yli/alijäämäisyys laskettiin talousarviossa ensi vuodelle jälleen negatiiviseksi. Tässä näkyy varovaisuus – siinä uskossa kuitenkin ollaan, että talous vuoden varrella kääntyy positiiviseksi, niin kuin on aikaisemminkin tehnyt.
- Onko lopullinen tulostoteutuma ali- vai ylijäämäinen, riippuu myös siitä, pystytäänkö kaikkia kaavailtuja suuria investointeja toteuttamaan.
Ensi vuonna ei uutta velkaa oteta, vaan lyhennetään entisiä 608 000 eurolla. Ruokolahden lainamäärä on kuitenkin varsin maltillinen 10,96 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa.
Pitemmän tähtäyksen taloussuunnitelmaan sen sijaan velanottoa sisältyy noin 9 miljoonaa, koska ensi vuonna alkaa uuden paloasemarakennuksen suunnittelu, ja Bergmanin arvion ja toiveen mukaan vuonna 2024 myös sen rakentaminen.
- Rakennus vuokrataan hyvinvointialueelle, joten varsinainen lainan takaisinmaksaja on tiedossa.
Ruokolahden kunta haluaa ensi vuonna ja myös tulevina - panostaa kunnan yleisilmeen kohentamiseen.
- Tämä merkitsee esimerkiksi lisää istutuksia ja muita ympäristöhankkeita, jotka lisäävät kuntalaisten ja täällä käyvien viihtyvyyttä, kertoo Bergman.
- Yritetään luoda Ruokolahti mukavaksi paikaksi. Näitä kohteita ovat muun muassa tori, rantaraitti, Rasilan satama, Virastotalon lähialue ja niin edelleen.

Jukka Ahonen