perjantai 29. syyskuuta 2023

.

Uusi Äijä Markku Heinänen on ollut monessa mukana


Ahjärveläinen Markku Heinänen sai perjantaina Ruokolahden Äijä -tunnustuksen vuosiksi 2023-25. Osoitukseksi siitä hän otti vastaan Äijän knallin ja kepin edeltäjältään Matti Jaatiselta.
- On ihan hyvä juttu tämä Ruokolahden Äijän valinta. Pidän tätä yrittäjäyhdistykseltä jonkinlaisena kädenojennuksena yksinyrittäjiä ja yleensäkin pienempiä yrittäjiä kohtaan. Kyllähän isot firmat ja niiden johtajat saavat yleensä julkisuutta ja huomiota osakseen muutenkin paljon enemmän, Markku Heinänen toteaa.
- Minulle tämä lankesi varmasti pitkälti siksi, koska vuosien varrella niin työssä, kuin yhdistystoiminnassa paljon mukana olleena olen luonut verkostoja moniin suuntiin.


Markku Heinänen onkin ollut mukana monessa. Hän oli aikanaan laittamassa alulle Nuorten Tuottajien yhdistyksen toimintaa. Luontevasti vastuunkanto jatkui myös varsinaisessa tuottajayhdistyksessä. Vasta 16-vuotiaana jäi kotitilan isännyys nuorukaisen vastuulle isän sairastuttua vakavasti.
- Kansanopiston pystyin käymään loppuun äidin sinnitellessä kotitilalla - osittain naapuriavun turvin. Opisto oli siihen aikaan vielä täysin yleissivistävä laitos, minkään alan ammattiopetusta siellä ei ollut, muistaa Heinänen.
Heinänen on kokenut omakohtaisesti maatalouden ja maaseudun elämän rajut murrokset 1950-luvun hevos- ja käsityön ajoilta tähän päivään.
- Vielä 1970-luvun lopulla uskottiin kovasti pientenkin tilojen tulevaisuuteen. Varmasti suvun perintönä saatu maahenki minuakin on kannustanut jatkamaan viljelystä, pohtii Heinänen.
Karjatalouden vaatiessa yhä suurempia yksiköitä Heinäsen tilalla lisättiin sokerijuurikkaan kasvatusta, mikä tosin oli aloitettu jo edellisen sukupolven aikana. Teini-ikäinen nuori isäntä sai kuulla kunniansa runsaiden ärräpäiden kera, kun boorilannoite kerran unohtui pellosta, ja sato meni pilalle. Nyt vuosikymmenien takaiselle tapahtumalle voi jo naureskella.
Metsätalouden puolella nuorempana suunnitellut hankintakaupat ovat ymmärrettävästi ajan puutteen vuoksi jääneet vähiin. Mutta hoitotyöt metsässä eivät koskaan lopu.
Nuohooja Markku Heinäsestä tuli melkein vahingossa. Nuohoojamestari Tuhkanen pyysi apulaisekseen ja vaimon kannustamana työt alkoivat parin päivän varoitusajalla. Ammattipätevyyteen tarvittavat kurssit hän kävi myöhemmin. Alkuun niitä ei vaadittukaan. Nuohoojan työ on paitsi välttämätöntä lämmityslaitteiden huoltoa, myös ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista. Markku Heinäsen saamissa äijä-onnitteluissa mainitaankin häntä ’piippupsykologina’.
- Viime vuosina työ on rajoittunut kesäaikaan ja kesämökkeihin. Alkavana syksynä lopetan kokonaan, vakuuttaa Heinänen.

- Hiihtoa aloin harrastaa vastapainoksi nuohoojan työlle. Enoni, Emil Lemmetyn esimerkki innosti myös.
Enimmät meriitit löytyvät Finlandia-hiihdosta ja Pogostan hiihdosta. Mukavana muistona on mononkantojen näyttäminen itselleen Mietaan Jussille. Ihan kaikkiin Erähiihtoihinkaan mies ei ole hiihtäjänä kerennyt, mutta tätä paikallista tapahtumaa Heinänen on ollut viime vuosina myös osaltaan järjestelemässä. Hiihto on - vaikkakin hyvän harrastuskaverin kanssa – yksilölaji. Sen vuoksi Markku Heinänen nostaa kaikkein rakkaimmaksi harrastuksekseen sosiaalisen nuorisoseuran. Sinne Anna-Liisa vei miehen alkuun tanhuamaan, mitä jatkui kymmenisen vuotta. Tanssijoiden ikääntyessä ja vetäjien puutteessa tanhu hiipui, mutta rinnalla kulkenut Tarkkolan näytelmäpiiri on jatkunut aina näihin vuosiin asti.
- Vaikka roolini eivät aina ole olleet niin suuria, näytteleminen ja sen tarjoama yhteisöllisyys on antanut minulle kaikkein eniten, tunnustaa Heinänen.

Yhä varsin vilkkaasti toimiva Ahjärven kyläyhdistys perustettiin 1980-luvulla.  Kunnalta saatiin sittemmin lahjoituksena koulu käyttöön. Esimerkiksi romunkeräyksellä onnistuttiin taannoin saamaan tonneja sekä kiloissa että rahassa mitattuna.
Myös keräilykärpänen on tainnut puraista Heinästä pahemman kerran, sillä tallista löytyy pappatuntureita ynnä muita kaksipyöräisiä ajokkeja parikymmentä kappaletta.
- Monet on saatu ilmaiseksi osakasoina. Mutta onhan niiden ajokuntoon laittamiseksi mennyt jonkin verran aikaa ja rahaa, myöntää Heinänen.
Joulupukkinakin Heinänen on palvellut vuodesta 1986 lähtien.
- Antoisaa hommaa sekin. On aina mukava nähdä lasten riemua.
Heinäsen perhe on kolmas, josta saman katon alta löytyy sekä Ruokolahden Eukko että Äijä. Anna-Liisa Heinänen edusti kotikuntaa vuosina 2005-2007.
- Eläkeläisen on ehkä helpompi järjestää tehtävän vaatimat menot aikatauluunsa, kuin aktiivisesti työelämässä olevan, arvioi Anna-Liisa Heinänen oman kokemuksensa perusteella.

Jukka Ahonen